Kohtalokasta pitsavoimaa

Ooppera on mulle teatterimaailman pitsa. Tulin siihen tulokseen käytyäni katsomassa Tampereen Oopperan Verdi-versioinnin Kohtalon voima.

Se vaatii kolme asiaa – pohjan, tomaattikastikkeen ja loput täytteet päällensä (eli musiikin, näyttelemisen, visuaaliset elementit). On lähestulkoon ihan sama, mitä ainesosat tarkalleen ottaen ovat, kunhan se kaikki löytyy. En usko, että sitä kovinkaan helpolla saisi totaalisesti pilattua, jos reseptissä perinteisissä valmistusmetodeissa pysytään edes suurinpiirtein. Kokonaisuus on aina maistuva.

Joskus sitä tekee mieli enemmän, toisinaan vähemmän, mutta ei koskaan päivittäin. Silti aina kun on teatterimaailman pitsaperjantai, eli lippu oopperaan räpylässä, on olo vähän spesiaali. Se on herkkua. Vähän syntistä, kovin tuhtia, koko annoksen vetäistyään on kropassa onnellinen ähky.

*****

Tampereen Oopperan Kohtalon voimassa oli se kaikki taas kerran kasassa. HS, Aamulehti ja Tamperelainen ehtivät jo kilvan kehua, olivat katsomassa eri esityskertaa kuin minä. Itse olin ennakoimassa jo keskiviikkona, useampi päivä ennen ensi-iltaa. En ollut ehkä aivan yhtä liekeissä annoksestani kuin yllämainitut jutut kirjoittaneet ammattikriitikot, mutta pidin silti kovasti varsinkin joukkokohtauksista, joiden visuaalisuus pukuineen, lavastuksineen ja koreografioineen oli häikäisevän upeaa ja tarkkaa työtä kaikilta osa-alueiltaan. Joiltain osin pitkäpiimäisten dialogien kohdalla onnistuin useamman kerran haukottelemaan, mutta vastapainona taas aina homegirl-Suvin ollessa lavalla nyyhkimään tunteellisemmin kuin keskimääräinen EVK:lainen pienen eläimen nähdessään. On se vaan upea ja taitava. Huh.

Itse olisin toki tunnettuna hätähousuna tiivistänyt ja karsinut 3,5h eeposta tiukempaan settiin, mahduttanut vähintään tuntia lyhempään läjään, mutta onneksi en sellaisia asioita pääse tekemään – siinä tapauksessa olisi oopperaan kuuluva pitsa-efekti jäänyt toteutumatta. Niin hyvää, niin paljon. Vähän liikaa, niin on sopivasti. Yksittäisinä ainesosina olisi homma pelkkää pullaa, kastiketta tai muuta muhennosta, mutta kokonaisuutena, kaikkien osa-alueiden ollessa kohdallaan, on lopputulos aina omalla tavallaan täydellinen. Teatterimaailman pitsa. Tykkään.

Mikäli rehellisesti sanottuna överihintaiset liput eivät ole este nautinnolle, mene ihmeessä katsomaan tämä pläjäys, jos vielä ehdit. Jäljelläolevat esitykset ovat Tampere-talossa alkavalla viikolla ke 24.2. klo 18.30 sekä la 27.2. klo 15. Minä todella suosittelen! Lippuja ja lisätietoa täältä.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s