Portfoliopostaus: Kuvallinen sommittelu / printti

Kuvallisen muotoilun tehtävä 3.1. ”muodon pelkistäminen ja loputon kertautuminen” jäi mulla roikkumaan useaksi viikoksi totaalisen inspiraatiokadon vuoksi. Tehtävänantona oli tyylitellä kasvi- tai eläinkunnan TAI perusmuotojen inspiroima koristeaihe, sapluuna, kaavain tai raportti, eli kankaanpainoseulan kuva. Päätin tehdä sen muokkaamalla valokuvaa, ja vietinkin ensin useamman illan väännellen esimerkiksi muutaman taloudessamme kissanpäiviä viettävän koiraeläimen kuvia gimpillä pikselivärimössöksi. Niistä tuotoksista jäi kuitenkin käteen vaan turhautuminen ja ”tää on jo niin nähty” -fiilis. Lopulta inspiraatio löytyi yllättävästä asiasta: randomilla räpsityistä valokuvista, kun kävin ihmettelemässä jäiden lähtöä takapihan järvestä. Suuri selkä oli jo sulana, mutta kova tuuli oli puhaltanut jääsohjoa rantaan. Kuvailin maisemia puhelimen kameralla nopeasti, seisoin laiturin päällä ja ihmettelin ensimmäistä kevättä, jota tältä rannalta seuraan. Kotona kuvia katsellessani ihastuin tähän otokseen…
 

11160340_10153305508462904_2087223786_n

…joten päätin lähteä testaamaan, josko tästä irtoaisi palaset printiksi asti. Väritys mustavalkeaksi, kontrastia lisää ja muuta pientä hienosäätöä. Toimii! Minähän tykkään tästä! Lopultakin printti, jota kestäisin katsella sohvatyynyissä, keittiöpyyhkeessä tai olkkarin verhoissa. Jes. Mutta taipuuko se raportiksi, eli löydänkö siitä palasen, jota kertaamalla saisi aikaan kelvollisen kuvion? Arvioin silmämääräisesti sopivimman kohdan, leikkasin sen tasoksi ja lähdin monistamaan eri suuntiin ja eri tavoin:

          printti1
 

raportti
 

printti3
 

printti2
 

ME LIKEY! Sehän näyttää vängältä! Ei nyt oo ihan kasvi, eläin eikä perusmuotokaan lähtökohta tässä kuvassa, mutta toivon että luonnonmuodostelma täyttää tehtävänannon raamit tarpeeksi, että tämän voi tehtävänantoon hyväksyä. Jos lähtisin oikeasti painattamaan tätä suuremmassa koossa, niin sit antaisin photoshopin laulaa sen verran, että muokkaisin kuvion jatkumaan tasaisesti joka suuntaan. Tässä halusin kuitenkin esittää sen raakaversiona, osoituksena siitä, että jonkinlaista symmetriaa ja jatkuvuutta voi luonnostakin löytää sattuman kautta. Tein lisäksi pari muutakin kokeilua, millaiseksi kankaaksi kuvio voisi myös taipua. Sohvatyynyihin kelpaisi tuo turkoosilla ryyditetty, ja toisaalta myös alkuperäisestä kuvasta tehty negatiivi on kiehtovaa katseltavaa.

                          printtisininen
 

negatiivi
 

Viimeisimmäksi testasin vielä, että onnistuisiko kuvio täysin yksivärisenä, jos sen valottaisi seulaksi ja painaisi joko mustalla valkealle pohjalle tai toisinpäin. Harmaiden kadottaminen ei vienyt onneksi liikaa fiilistä pois, joten jos kankaanpainohommiin tulee vielä kouluaikoina lähdettyä, on mulla jo yksi testi-idea päätettynä. Tämä lähtee siis tuotantoon ekana!
 
                        raportti_seulalle

 
Teenkö sarjatuotantoa, haluaako joku muukin tätä kankaana? Vai joko Vallila palkkaa mut näillä näytöillä suunnittelijaksi, niin voin jättää painovaiheen muiden huoleksi? Vai hyväksyykö opettaja printtiäni ollenkaan tehtävänantoon kelpaavaksi, kun kasveja tai eläimiä kuvissani ei esiinnykkään? Se selviää meille seuraavassa jaksossa. Stay tuned!

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s